Ei maalata lauantaina

Eväsretkellä.

Eväsretkellä.

 

Minulla on ollut periaatteena, että maalaushommat tehdään arkisin päivällä – illat ja viikonloput on varattu perheelle ja rentoutumiseen. Eilen, lauantaina, oli kuitenkin jotenkin niin levoton ja maalauksenpuutteinen olo, että rupesin vielä illalla kuvaa väsäämään. Virhehän se oli. En pystynyt keskittymään maalaamiseen enkä perheeseen ja hermo meni, eikä maalauksestakaan tullut sitten lähellekään sellainen, mitä mielikuvissani tarkoitin, mikä tietysti hermostutti lisää. Nukahtaminen oli maalauslevottomuuksissa vaikeaa ja vielä sunnuntaiaamunakin olo oli hermostunut ja äreä. Nyt siis muistiin itselle: älä maalaa viikonloppuna äläkä ainakaan illalla. Kauniita hetkiä voi tallentaa kyllä mieleen tai kameraan ja niihin voi palata sitten työaikana.

No, kuvaan tuli nyt kuitenkin tällä kertaa tyttärien eväsretkihetki omalla pihalla.

Sumuisena aamuna

sumuaamu

 

Kaunis oli syysaamu tänään.

Ostin eilen muutaman herkullisen uuden napin venäläisiä vesivärejä. Tämänaamuisen maalauksen jälkeen indigosta tuli mun uusi lempiväri.

Koivu ilta-auringossa

Koivu ilta-auringossa. Akvarelli paperille (29 x 39 cm).

Koivu ilta-auringossa. Akvarelli paperille (29 x 39 cm).

 

Ostin tänään uutta paperia (Canson Moulin du Roy® 300 g/m²), ja yhtäkkiä kaikki olikin taas helpompaa ja jopa nautittavaa. Tällä kertaa tuli sitten vielä kuvausassistentti Marski vaatimaan pääsyä valokuvaan ja internettiin.

 

Kuvausassistentti Marski.

Kuvausassistentti Marski.

Yritetään rockata

Sinistä rockia.

Sinistä rockia.

 

Katselin viikonloppuna ison läjän Youtube-videoita, joissa asiansa osaavat vesivärimaalarit taikoivat vain muutamalla siveltimenvedolla ja parilla värillä kauniita, tunnelmantäyteisiä kuvia. Niin helppoa, niin kevyttä! Intoa ja itseluottamusta uhkuen palasin sitten maanantaiaamuna itsekin paperin ääreen. Mutta eihän se minulta käynytkään niin vaivattoman kevyesti. Jostain syystä minun siveltimeni ei synnyttänyt parilla sipaisulla kuin epämääräistä suhrua, jota yritin paikkailla lisäämällä päälle töheröä ja mustia läikkiä. Lopulta epätoivoisena tartuin jopa metalliväritusseihin, jotka sattuivat pöydällä lojumaan. No, aina ei voi voittaa, jonkinlaisia Ilosaarirock-muisteloita muodostui nyt tavallaan kuitenkin kuvaan.

Kukka-akvarellimaalari tositoimissa

Loppukesän kukkia, akvarelli paperille.

Loppukesän kukkia, akvarelli paperille.

 

Vesivärit ovat yhtäkkiä alkaneet kiehtoa minua kovasti. En ole aiemmin kovinkaan monta kuvaa niillä maalannut, mutta nyt on innostus iskenyt ja halu oppia on kova. Jokin siinä keveydessä ja näennäisessä yksinkertaisuudessa kiehtoo. Ikään kuin valo ja ilo olisivat läsnä aivan eri tavalla, kuin usein hieman tunkkaiselta tuntuvan öljyvärin kanssa – vaikka toki akvarellilla synkkääkin tunnelmaa saa halutessaan aikaan. Tänään harjoitustyönä syntyi maalaus kotipihalta poimituista kukista.

Kuvausassistentti vauhdissa.

Kuvausassistentti vauhdissa.