Tänä aamuna puoli kahdeksan jälkeen

Auringonnousu

 

Hienoja ovat luonnossa aina ne hetket, kun värit ovat niin ihmeellisen loistavat, että tulee mieleen, että jos tämän maalaisi, ei kukaan uskoisi maalauksen värejä oikeiksi. Ja tästä virkkeestä tulee mieleen, miksi ryhdyin kuvataiteilijaksi: ettei minun tarvitsisi keksiä sanoja. Hieno auringonnousu antoi nyt hyvän tekosyyn lykätä jälleen kerran apurahahakemuksen kirjoittamista. Kuvan tekeminen houkutteli kirkkaasti enemmän kuin sanojen pyörittely.

Auringonnousun maalasin vesiväreillä ja musteella paperille, 30 x 40 cm.

Ponimorsiamen herkempi puoli

 

ponimorsian_mv

 

Ponimorsian halusi vielä vähän herkemmänkin muotokuvan muistoksi elämänsä tärkeimmästä päivästä. Tämän kuvan tein musteella, bambukynällä ja siveltimellä.

Ja taas kerran sain taistella skannerin kanssa. Pieni halpisskannerini ei osaa tunnistaa vaaleita sävyjä, vaan polttaa ne aina puhki, vaikka miten yrittäisin säätää. Kaiken A4-arkkia suuremman joudun vielä skannaamaan useassa osassa ja yhdistämään photoshopissa, joten askarreltavaa ja säädettävää riittää, ennen kuin kuvan saa muistuttamaan edes jotenkin viitteellisesti alkuperäistä maalausta. Taas tavoitteita tulevaisuuteen: hanki hyvä ja tarpeeksi iso skanneri. Vaikka eipä sähköinen kuva voi koskaan näyttää tai tuntua aivan samalta kuin paperille tai kankaalle maalattu ja käsinkosketeltava esine, ja toisaalta, se alkuperäinenkin kuva saattaa näyttää aivan toiselta erilaisissa valaistuksissa ja eri mielialalla katsottuna. Olisi se silti kiva, jos työt sujuisivat ilman ylimääräistä säätämistä.

My Little Ponimorsian

Ponimorsian

 

Löysin sattumalta vanhan bambukynäni varastosta, joten ostin pullon mustetta ja aloin piirtää. Tykkään valtavasti siitä, että kaikki viivat ja roiskeet jäävät näkyviin, kerrankin ei tarvitse viilata ja hioa loputtomasti. Bambunpätkällä piirtäessä viivakin on ihanan elävää, aivan kuin sillä olisi oma tahto.

Menin lastenhuoneesta etsimään vapaaehtoista mallia piirustukselleni, ja ensimmäisenä ilmoittautui tämä hääteemainen My Little Pony. Kuvassa näyttää ehkä vähän siltä, että morsian on vetänyt häädieetin hieman överiksi, mutta eihän asia minulle kuulu. Vesiväreillä levittelin ensin pinkkiä ja muita tärkeimpiä värejä ja niiden päälle viivoja musteella.

Pielisjoen rannassa

Pielisjoki

 

Kokeilin nyt tehdä vähän isompaa vesivärimaalausta, tämä on kooltaan 56 x 76 cm. Mukavaa oli maalata vähän isompaakin kuvaa välillä — ärsyttäväksi ongelmaksi muodostuu vaan maalausten säilyttäminen, kun ne eivät mahdukaan lehtiön väliin ja laatikkoon. Ja kaikki komerot on jo tietysti täynnä vanhoja öljyvärimaalauksia. No, ehkä jonain kauniina päivänä vielä myyn kaikki maalaukseni! Mutta nyt siis maisema Joensuusta, keskustan tuntumasta, Pielisjoen rannasta.

Näkymä olohuoneesta

sohva ja portaat

 

Olen kai liian innokkaasti jatkanut kirjontaompeluhommia tällä viikolla, kun kädet ja hartiat ovat kipeytyneet. Ompelus on vielä pahasti kesken, mutta välipalaksi yritin piirrellä sisustuskuvaa olohuoneesta vapisevin ja väsynein käsin. Enkä sitten jaksanut värittääkään sitä kokonaan. Ehkä lepopäivän tai useammankin tarve olisi, mutta kuinkas sitä malttaisi, jos innostuttaa.