Pieni pala taivasta

Pala taivasta

 

Sininen taivas näkyy ulkona tähän aikaan vuodesta harmillisen harvoin. Yksi hyvä tapa muistaa valon olemassaolo on maalata se.

Olen palaillut pitkästä aikaa öljyvärien pariin — hyvältä tuntuvat ja tuoksuvat edelleen. Tässä on pieni pala vielä keskeneräisestä maisemasta, jota olen viime päivinä työstänyt. Kesäiseen järvimaisemaan sukeltaminen marraskuussa tuntuu melkein lomalta.

2 Comments

  1. Ihailen sitä kun jotkut osaa, kuten sinä, maalata ja piirtää ne kauniit näkymät joita ulkona näkee! Sitä taitoa ole viime päivinä itsekin kaivannut. Kun olen erittäin vähän mitään piirtänyt viime vuosina, niin on esim. vesivärien käyttötaitokin hukassa. Olen saattanut jonkin piirroksen tehdä ja ollut siihen riittävän tyytyväinen ilman väriä, mutta kun sitten olen siihen väriä laittanut, se onkin sitten joutanut roskiin:(

    • Rohkeasti vaan tekemään ja harjoittelemaan :) Usein taitaa se itsekriittisyys olla pahin este onnistumisen tunteelle. Itselläkin niin usein työn valmistumisen jälkeen jää harmistus, kun lopputulos ei näytäkään yhtään siltä kuin olin ajatellut. Sitten kun vähäksi aikaa jättää työn hautumaan ja palaa katsomaan sitä myöhemmin, on se oma alkuperäinen ajatuskuva unohtunut ja maalaus näyttääkin jo paljon paremmalta omissakin silmissä. Ei siis kannata ainakaan ihan heti roskiin heittää, työ saattaakin olla kiva ja mielenkiintoinen, vaikkei se olekaan ihan sellainen kuin oli alunperin suunnitellut :)

Vastaa käyttäjälle Kaisa Heinonen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *